Rose-coloured Catastrophe

Siinä se nyt on ! Mun rakkaani, jota on odotettu joulusta asti, kun edellinen rakas oli rikkinäinen... Oon niin onnellinen, että se on mulla vihdoin tossa huoneen lattialla ja voin jopa koskettaa sitä ! En meinaa saada silmiäni irti siitä, ko se on niin kaunis. ♥
...harmi vaan, että mutsi ja Osku ei tilannu sitte piuhaa samalla. -.-'' Joudun huomenna käydä ostamassa sellasen tuolta Hyvinkäältä, kunhan oon Järvenpäästä pois päässy. Ja reilun viikon päästä ku meen taas mutsilla käymään saan tohon sopivan mikinki, eli sit kaikki vaan tänne laulamaan !! :3

Ja siis kyllä, olinki sitte mutsilla ma-ke, koska mutsi soitti maanantaina töitten jälkeen ja sit siinä jotain juteltiin ja sit selitin sille mun ja faijan tappelun (= mun räjähtämisen) ja sit meninki illalla mutsin luo.

Oli kyllä taas tuskaa olla ilman röökiä, mut onneks pääsin Kärkkäiselle tiistaina.
Mentii mummon kans kahestaa ja se osti mulle vauva-kaktuksen, jonka nimesin Leonardoks. Tosin kutsun sitä Leoks... ♥
Sitte mummo osti mulle kaks paitaa. Sellasen jännän punasen (= kirsikanpunanen) trikoo paidan ja sit sen päällä pidettäväks sellasen mustan villapaidan, mis ei oo hihoja ja siin on iso kaulus ja se on sopivan iso. Ensin piti ettiä mulle housuja, mutta eihän mulle tietenkää housuja löydy sillon ku niitä tarttis. xD

Mut siis tältä ne paidat näyttää mun päällä, vaikkakin aika paska kuva, mut ei voi mitään. Oon aina yhtä edustavan näkönen, niin pitää tyytyä tähän. :_D

Ja sitten... Pakko sanoa, että mua vituttaa. xD Ei mikään yllätys, että sanon noin, mut sanon silti.
Q: Mikä mua vituttaa?
A: Kaikki. Ihan kaikki vitun asiat. On taas ollu pitkään tää paskaputki päällä, että pikkuhiljaa alkaa tuntua, että hukun siihen paskaan ennen ku kukaan tulee nostaa mua pois.

Ja löysin just tähän hetkeen ja fiilikseen sopivan tekstin, minkä oon kirjottanu tossa syksyllä. Laitan sen nyt tähän, mutta kukaan ei oo oikolukenu sitä, joten virheistä saa huomauttaa:


Kolmenlaiset ihmiset

Ihmisiä on kolmenlaisia:

Ensimmäiset näkevät vain pinnan. He luokittelevat ystäviinsä ne hyvännäköiset ja kumppaneikseen ne kaikkein kauneimmat/komeimmat. Huippujääkiekkoilijat ja -jalkapalloilijat usein kuuluvat tähän ryhmään, sillä heidän naisystävinään on yleensä malleja ja missejä, joiden ÄO on plus miinus nolla.

Toiset eivät katso pintaa ollenkaan vaan näkevät pelkän sisällön. Heidän mielestään on ihan se ja sama, vaikka kumppani haisisikin hieltä tai hänellä rehottaisivat karvat joka suuntaan ja sen sellaista, kunhan ihmisen luonne ja persoona ovat täydelliset. Yleensä tämän ryhmän ihmiset luulevat katsovansa sitä 'oikeaa' puolta toisista ihmisistä, mutta onko missään asiassa koskaan oikeaa ja väärää? Ei, eipä taida olla. Maailmasta on kadonnut kaikki oikeaksi ja vääräksi luokiteltavan arvoinen. Se on nykyään ihmisille ihan, sama onko asia oikein vai väärin, kunhan se tuntuu hyvältä.

Kolmannet taas ovat entisiä romantikkoja ja haaveilijoita, joista vanhemmat ovat hakanneet omat unelmat pois. He ovat niitä epätoivoisia, jotka eivät katso pintaa eivätkä sisältöä. He hankkivat hyvän työpaikan, menevät naimisiin ja saavat lapsia. Muutaman vuoden onnen ja autuuden jälkeen he saavat potkut, lapset alkavat pyöriä huumeporukoissa ja puoliso pimahtaa. Puolison pimahtamisen jälkeen he selittelevät ystävilleen ja sukulaisillee, miten on muuttunut niin kömpelöksi näiden ihmetellessä aina vain uudempia ja uudempia mustelmia sekä ruhjeita. Lopulta elämä päättyy siihen, että puoliso alkaa heilua kännipäissään moottorisahan, kirveen, haulikon tai jonkun muun vastaavan kanssa ja lapset ovat vankilassa tai lastenkodissa.

Nyt monelle varmaan herää kysymys: mihin jäivät ihmiset, jotka katsovat sekä pintaa että sisältöä? Minäpä vastaan: heitä ei ole. Moni väittää kuuluvansa tähän kategoriaan, mutta totuus on, että he ovat ensimmäiseen tai toiseen kategoriaan kuuluvia tai muuttuvat pian kolmannen kategorian ihmisiksi, koska he ovat turhaan etsineet sitä herra tai rouva täydellistä.

Muistakaa siis tämä: maailmassa ei ole yhtä ainuttakaan ihmistä, joka olisi sekä hyvännäköinen että luonteeltaan täydellinen. Kaikissa on omat vikansa, vaikka joskus sitä ei huomaakkaan ajoissa.

----------------
Now playing: Gorillaz - DARE
via FoxyTunes

Hiukan kesti tää seuraavan kirjottaminen, mutta ei kukaan siihen kuole.

Mut joo... Damn, täähän on lähes yhtä vaikeeta, ku ficin kirjottaminen blockin aikaan (niinku esim. nyt). No kuitenkin. Kyselin muutamalta kaverilta, mitä ensimmäiseen kirjotukseen kannattaa laittaa ja vastaus oli: "Kerro ittestäs ja siitä, mistä sä kerrot sun blogissas." No jotain mä sepostinki tossa edellisessä, mut tosta toisesta en sanonut mitään... Johtuen siitä, etten todellakaan tiedä, mitä mä täällä selitän.

Mut nyt mun tekee mieli avautua mun viikonlopusta, koska se oli samaan aikaan mahtaisa ja paska.

Viikonlopusta teki mahtaisan Roosa. ♥ Oli ihan mahtavaa nähdä pitkästä aikaa ja huomata, että tuntuu siltä, että ei oltais oltu erossa päivääkään.
Ensin menin Roosaa asemalle vastaan ja ulkona oli _kylmä. Hrrr, oltiin ihan jäässä ku tuuli ja muuta ja lopulta vein Roosan baariin - Jokelan Wanha Mestari on kova paikka. Mut ei me jaksettu sinne jäädä. Käytiin vaan moikkaa faijaa ja Eemeliä - ja sain Eemeliltä jopa rahaa :O - ja sitte mentii meille.
Sit me vaan juteltii ja katottii leffaa - Lisbeth Salander on hotto ♥ - ja juotiin kaljaa eikä ees pahemmin juotu sillee kunnol, mut silti oli hauskaa.
Jajaja !! Kuunneltii Jacksonia ♥
Sit ku Roosa lähti eilen joskus vähä ennen viittä nii oli heti kauhee ikävä. ;---;

Ja siitä se paska osuus tästä viikonlopusta alko. Raivosin faijalle ja muuta jännää. Mut sit faija ja Pete onneks lähti Järvenpäähän ja sain olla yksin kotona yön. Joskin olis ollu kivempi, ku olis ollu seuraa, mut kyl yksin oleminen voittaa kahen kännisen Peten seuran ihan sata-nolla.
Ja sitte tänä aamuna... Ei voi kyl muuta sanoo, ku et "Haista mutsi paska." Ensin se herättää mut puol yheksän aikaa ja ilmottaa, että Osku tulee hakee mut puol yhen kieppeillä. No sit nukahdan uudestaa ja herään 11:30. No sitte soitin siinä faijalle ja sanoin, et oon tunnin päästä lähössä ja se lähti tulee sillon Jäkestä himaan.
Loppujen lopuks mä mietin asiaa ja soitin mutsille kysyäkseni, että voisinko sittenki mennä sinne vasta huomenna junalla, ku haluisin nähä faijaa. Lähinnä halusin viettää aikaa faijan kanssa sen takia, et tapeltii eilen.
Mut ei mutsi tajunnu - ihan ku se joskus olis ymmärtäny mua missään? Soli vaan sillee: "Joko tuut tänään tai et tuu ollenkaan. Ei me voida aina elää sun mukaan. Jos et tuu nii sitte et tuu, mut on se aika väärin, et sä et suostu pitää sopimuksista kiinni, koska sua väsyttää."
Et sillee... ME ♥ MY FAMILY !!

Jep jep. Oon tässä jo pari tuntia miettinyt, että miten mä tän aloittaisin... Ehkä mä käytän vaan luovuuttani - niin mikä on luovuus?
Ehkä mä siis aloitan kertomalla jotain ei niin olennaista musta ittestäni, jotta ne harvat ihmiset - jotka on mun mielikuvitusken tuotetta - tietää edes vähän, minkälainen ihminen tätä blogia pitää.

Elikkä siis, oon pitkään jo suunnitellu blogin pitämistä, mutta se on yleensä jääny nyt vaan ajatukseksi. Luultavasti siks, että oon ihan luvattoman laiska ja inspiraation puutteessa. Toki muitakin puutteita löytyy ihan joka mielessä, mut niistä ei ehkä tarvii vielä sanoa mitään. :'D

Mutta. Näytän siis suunnilleen tältä (kuvitelkaa sellaset jännän punaset hiukset ja unohtakaa noi meikit, koska ei oo kameraa mukana):
Siinä olen siis minä itse mein asunnon terassilla. Ulkona oli liikaa lunta kun kuva on otettu, vaikka sitä ei kuvasta oikein huomaa.
Ja tosiaan, ei oo enään punertavan liloja hiuksia vaan ihan punaset. Joistain kohdista tummat ja joistain kirkkaat, mutta silti punaset.

Ehehe, miten niin aiheet pomppii koko ajan? En mä mitää oo huomannu... xD Juu, johtuu siitä, et oon aika väsyny ja päätin just, et mä kirjotan tänne huomenna jotain järkevämpää, koska nyt ei oiken suju.

Huomiseen siis ! Hyvää yötä ja kauniita unia. :3 <3